Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on lokakuu, 2023.

Tervetuloa Helvettiin

Kuva
  Toi olis voinu olla ihan hyvin myös mun arkku. Se valitettavasti kuuluu eräälle ihanalla persoonalle joka päätyi tekemään itsemurhan hyppäämällä junan alle vuonna 2020. Moni tutuista on kuollut liian nuorena joko omalla tahdolla, sairaskohtaukseen tai pahimmillaan toisen käden kautta. Mun yks hyvä ystävä, Jere joutui kesällä 2015 henkirikoksen uhriksi. Kyse ilmeisesti oli ollut 30€:n taksimatkasta. Mulla on edelleen tänä päivänäkin ikävä kyseisen henkilön aitoa ja ystävällistä hymyä, naurua sekä hyväntuulisuutta. Mä en voi tajuu et miten joku joka pysty viel oikeudessa väittää olevansa paras ystävä, tekemään mitään niin julmaa. Jereltä oltiin vedetty tikarilla kurkku auki ja oli täten vuotanut kuiviin ja koska tekovälinettä ei löytynyt, pääsivät tekijät liiankin helpolla. Keskuskirkossa järjestettiin tapahtuman jälkeen avoin muistotilaisuus ja koskaan en ole kirkossa niin paljon ihmisiä ennen nähnyt, kaikki rakasti Jereä. Mä muistan ikuisesti sen ku menin hautajaisiin ja kävin hy...

Pelko ohjaa Turvaan

Kuva
Tytön ultraäänikuva vuodelta 2011  Kesä 2011 oli yks kuumimpia kesiä mitä on ollut ja mun oloa ei helpottanut se että mulla oli silloin laskettu aika elokuun alussa. Raskauden aikana tukena oli entisen poikaystävän sisko joka oli erostamme huolimatta mun paras ystäväni ja oli myös itse eronnut hiljattain miehensä kanssa. Joimme lähes päivittäin kahvit yhdessä ja hänellä itsellään oli tuolloin pieni lapsi joten sain häneltä myös vanhemmuuteen vinkkejä. Tulevan lapseni isä rupesi juhannuksen jälkeen ryyppäämään entistä enemmän perustellen että lapsen myötä rauhottuu. Mies rupesi olemaan välillä öitä pois kotoa ja saattoi tulla aamulla revenneissä vaatteissa kotiin kertomatta mitä oli tapahtunut. Heinäkuussa mies ottikin puheeksi eron ja olin todella järkyttynyt asiasta, mun henkistä oloa ei helpottanut raskaushormonit ja tieto siitä että parhaalla ystävälläni ja mun miehellä oli mun selän takana kehkeytynyt suhde, lisäksi olin vasta 20 vuotias. En saanut kunnolla nukutuksi ja koin ol...

Ei ole täydellistä lapsuutta

Kuva
VUONNA 1990 oli auringonpimennys jota ihmiset tulivat katsomaan ympäri maailmaa Suomeen, viimeisin täydellinen auringonpimennys tapahtui 22. heinäkuuta kyseisenä vuonna. Siitä reilu kuukauden päästä päätin minä syntyä tähän maailmaan. Mun perheeseen kuului 15 vuotta vanhempi isosisko, isä ja äiti. Syntymänikin osasin tehdä tyylillä; Äiti ei ottanut sukupuolestani etukäteen selvää ja oli täysin varma että poika on tulossa. Kätilö kun ilmoitti äidille että tyttö tuli ni äiti oli tokaissut sille "Et oo tosissas!?". Mulle oli nimikin jo valmiiksi ja se pääsi lopulta komistamaan siskoni poikaa. Ja mussa on lapsesta asti ihan nykyhetkeen asti ollut poikamaisia luonteenpiirteitä ja kiinnostuksen kohteita joskin täysin nainen olen isolla N:llä. Elin ensimmäiset kahdeksan vuotta kokonaisessa perheessä kerrostaloasunnossa ja asun edelleen samalla paikkakunnalla, ylpeänä voi myös ilmoittaa että täällä olen myös syntynyt ja olen viimeisiä koska kyseisen sairaalan synnytystoiminta keskit...

Naiseuden Symboli

Kuva
 Nyt puhutaan rinnoista. Minulle aihe on ollut aina arka, koska olen hävennyt nuoresta asti rintojani ja asiaa ei helpottanut 11/2020 alkanut oireilu, joka oli erittäin epätavallinen. Hakeuduin päivystykseen ekan kerran vasemman rinnan kivun ja viikon kestäneen kuumeen ja päänsäryn takia ja diagnoosiksi sain silti streptokokin aiheuttaman nielurisatulehduksen. Sairaskertomuksessa on mainintaa että vasemman rinnan nännin seudulla oli n. 2x3cm kova patti ja sain 10 päivän penisiliinikuurin. Kuuri ei tietenkään auttanut ja oireet pahenivat. En tuolloin juurikaan terveydestäni välittänyt ja elämäntilanne oli muutenkin melkoisen sekava. Ekasta käynnistä 18 päivän päästä kuitenkin hakeuduin taas päivystykseen aivan eri kunnassa missä itse asuin, koska olin tuolloin paljon reissaamassa ympäri Suomea. Kyseisenä aamuna vasen rinta puhkesi itsestään ja mätää tuli erittäin paljon ja kivut olivat myös erittäin kovat. Samalla myös kärsin reumakivuista joka taisi olla suurin syy miksi hakeuduin...